Kaupungin työllisyydenhoidon vaikuttavuus

Tavoite

Arvioinnissa tarkasteltiin Helsingin kaupungin työllisyydenhoitoa erityisesti siitä näkökulmasta, käytetäänkö toimenpiteiden vaikuttavuudesta saatua tietoa työllisyysmäärärahojen kohdentamisessa. Kohteena olivat ne toimenpiteet, joita rahoitetaan työllisyydenhoidon määrärahoilla tai erillisrahoituksella.  Lisäksi selvitettiin, mitä toimenpiteitä on tehty kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen ns. sanktiomaksujen välttämiseksi. Arvioinnin ulkopuolelle rajattiin yrityspalvelut ja järjestöavustukset työllisyydenhoitoon.

Johtopäätökset

Työllisyydenhoidon vaikuttavuutta kuvaavia tietoja on hyödynnetty päätettäessä työllisyydenhoidon määrärahojen kohdentamisesta. Hyödyntämismahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin se, että valtiolla on ensisijainen vastuu työllisyydenhoidosta ja siten valtion linjaukset ja valtion luomat ohjausmekanismit vaikuttavat kaupungin työllisyydenhoitoon. Nykyinen valtion ja kunnan työnjako on kaupungin näkökulmasta kohtuuton. Vastuu työllisyydenhoidosta on näennäisesti valtiolla, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset koituvat enenevässä määrin kaupungin hoidettaviksi.

Arvioinnin perusteella keinoja työmarkkinatuen kuntaosuuden maksujen vähentämiseksi on aktiivisesti selvitetty ja osittain onnistuttu toteuttamaan. Kaupungilla on taloudellisesti merkittävä kannustin järjestää pitkäaikaistyöttömille työtä, palkkatukityötä, työkokeilupaikkoja, kuntouttavaa työtoimintaa tai päätoimista koulutusta. Kaupunki joutuu kuitenkin aloittamaan työllisyydenhoidon prosessin tyhjältä pöydältä, koska valtion työvoimahallinto ei lain mukaan saa antaa työttömän työnhakijan tietoja kaupungille.

Yhtenä toimenpiteenä kuntaosuuden vähentämiseksi kaupunki on asettanut toimialoille työkokeilupaikkojen kiintiön, 1,5 prosenttia suhteessa toimialojen henkilöstömäärään. Kaupungin omaan harkintaan kuuluva asia on se, määritelläänkö valtion palkkatuki ehtona kaupungin työllistämiselle vai tarjoaako kaupunki työtä kuntaosuuslistalaisille työllisyydenhoidon määrärahoilla riippumatta valtion panoksesta.

TARKASTUSLAUTAKUNTA TOTEAA, ETTÄ  

kaupunginhallituksen tulee

• toimia sen edistämiseksi, että työvoimapalvelut siirretään resursseineen kuntien vastuulle, tai vaikuttaa lainsäädäntöön valtion työvoimahallinnon tietojen siirtymiseksi kuntien työllisyydenhoitoon.
• varmistaa, että toimialat ryhtyvät toimenpiteisiin työkokeilukiintiön toteuttamiseksi.

kaupunginkanslian tulee

• selvittää, kannattaako kaupungin järjestää niin sanotuille kuntaosuuslistalaisille nykyistä enemmän työmahdollisuuksia riippumatta valtion palkkatuesta.