Joukkoliikenneinvestointien kustannustehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus

Tavoite

Arvioinnin pääkysymys oli, onko joukkoliikennettä kehitetty Helsingin kaupungin strategiaohjelmien mukaisesti sekä kustannustehokkuus että tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Strategiaohjelmassa 2009–2012 toimenpiteinä esitettiin muun muassa liityntäpysäköinnin, matkustajainformaation ja joukkoliikennekaluston kehittämistä. Strategiaohjelman 2013–2016 joukkoliikennettä koskevia toimenpiteitä ovat muun muassa liikkumista ja liikennettä koskevien eri tavoitteiden ja valintojen yhdenmukaistaminen laatimalla liikenteen kehittämisohjelma, liityntäpysäköinnin parantaminen ja joukkoliikenteen etuusjärjestelyt.

Arviointi rajattiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kalustoinvestointeihin, liityntäliikenteeseen, liityntäpysäköintiin ja joukkoliikenteen etuuksiin. Lisäksi selvitettiin, onko liikennesuunnittelun tavoitteita yhdensuuntaistettu ja liikkumiseen kohdistettujen resurssien vaikuttavuuden arviointia parannettu laatimalla liikkumisen kehittämisohjelma. Arvioinnin pääasiallisena aineistona käytettiin asiantuntijoiden haastatteluja, joukkoliikenteen suunnittelusta vastaavien organisaatioiden pöytäkirjoja ja selvityksiä sekä kaupungin tilinpäätöstietoja. Tarkastuslautakunnan 1. jaosto teki myös arviointikäynnin kaupunkisuunnitteluvirastoon.

Johtopäätökset

Arvioinnin perusteella joukkoliikennettä on osittain kehitetty strategiaohjelmien mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi marraskuussa 2013 liikkumisen kehittämisohjelman. Se luo edellytykset liikennesuunnittelun tavoitteiden yhdensuuntaistamiseen ja resurssien vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Joukkoliikennekalustoa on kehitetty sekä bussi- että raideliikenteessä. Liityntäpysäköintiä ei sen sijaan ole pystytty kehittämään tavoitteiden mukaisesti. Määrärahoja on jäänyt käyttämättä ja liityntäpysäköinnin ongelmana on sen isännättömyys. Liityntäbussiliikenteessä ei ole tehty merkittäviä kehittämistoimia eivätkä haastatellut asiantuntijat nähneet kehittämiseen suurta tarvetta. Etuusjärjestelyistä ja muista joukkoliikenteen nopeuttamistoimista huolimatta raitioliikenteen nopeus on hidastunut.

Kustannustehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta arvioinnissa tuli esiin muun muassa, että joukkoliikenteen kalustohankinnoista etenkin tuleva raitiovaunukalusto on käytössä edellisiä malleja kustannustehokkaampi. Liityntäpysäköintiin panostaminen ei osoittautunut arvioinnissa taloudellisesti kustannustehokkaaksi joukkoliikenteen näkökulmasta. Liikennejärjestelmän kokonaisuuden kannalta liityntäpysäköinti on kuitenkin tarkoituksenmukaista. Liityntäbussiliikenteessä löytyy esimerkkejä sekä hyvin kustannustehokkaista ja tarkoituksenmukaisista linjoista, että toisaalta myös varsin tehottomassa käytössä olevista yhteyksistä. Niitä ei kuitenkaan haluta lakkauttaa, koska minimipalvelu halutaan taata kaikille alueille.

Liikennesuunnittelun perinteisten käytäntöjen vuoksi strategiset tavoitteet joukkoliikenteen kehittämisessä eivät ole toteutuneet parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hankkeiden arvioinnissa tulisi ottaa paremmin huomioon muun muassa joukkoliikenteen maankäyttöhyödyt ja kaupunkitaloudelliset kasautumishyödyt. Strategisten tavoitteiden ohjausvaikutusta tulisi korostaa jo päätöksenteon alkuvaiheessa. Liikkumisen kehittämisohjelma luo hyvät edellytykset suunnittelukäytäntöjen uudistamiseen siten, että strategiset tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiseksi toteutuvat aiempaa paremmin.

Haastatellut asiantuntijat olivat ensimmäisten kokemusten perusteella erittäin tyytyväisiä uuteen raitiovaunuun. Joukkoliikennekaluston kehittäminen on siis todennäköisesti onnistunut ainakin uusien raitiovaunujen hankinnan yhteydessä.

Koska liityntäpysäköintiasioiden hoito on usealla eri toimijalla, tulee liityntäpysäköintikäytäntöjä selkeyttää ja luoda Helsingin seudun liityntäpysäköinnin kehitykselle, omistukselle ja ylläpidolle yhtenäiset toimintamallit yhteistyössä valtion ja muiden kuntien kanssa. Hyvä mahdollisuus liityntäpysäköinnin seudulliselle ratkaisulle on esimerkiksi Helsingin seudun liikennejärjestelmä 2015, jonka valmistelu on käynnissä.

Joukkoliikenteen nopeuttaminen on erittäin kustannustehokas tapa edistää joukkoliikennettä. Etenkin raitioliikenne on kuitenkin viime vuosina hidastunut päinvastaisista strategisista tavoitteista huolimatta. Nopeuttamiseen on useita tehokkaita keinoja, joita Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin seudun liikenne ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat useissa yhteyksissä selvittäneet. Selvityksissä esitetyt toimenpiteet vaativat usein varsin pieniä investointeja, mutta ne tuottavat merkittäviä liiketaloudellisia ja yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Toimenpiteitä on jo suunniteltu runsaasti ja monien niistä toteuttamisvalmius on hyvä. Investointien toteutuminen edellyttää, että niihin osoitetaan varoja talousarviossa.