Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajapalvelun toteutuminen

Artikkelin kuvituskuva

Estimated reading time 2 minutes

Tavoite

Tavoitteena oli arvioida, onko vammaispalvelulain 2009 mukainen subjektiivinen oikeus henkilökohtaisen avustajan saamisesta toteutunut. Arviointiaineistona käytettiin lainsäädännön ja ohjeistuksen lisäksi tilastoja, asiakastyytyväisyyskyselyjä sekä kyselyjä vammaispalveluista vastaaville henkilöille ja vammaistyön sosiaaliohjaajille.

Vammaispalvelulain muutos 2009 antoi vaikeavammaisille subjektiivisen oikeuden henkilökohtaisiin avustajapalveluihin, mikä on ollut vaikeavammaisten henkilöiden kannalta merkittävin yhteiskunnallinen uudistus vuosikymmeniin. Henkilökohtainen avustajapalvelu on vaikeavammaiselle ihmisoikeuskysymys, sillä se on usein edellytys selviytyä elämässä ja toiminnassa edes kohtuullisen samanarvoisesti kuin valtaväestö. Henkilökohtaista apua myönnetään päivittäisistä toiminnoista, työstä ja opiskelusta selviämiseen siinä laajuudessa, kuin asiakas sitä tarvitsee.

Johtopäätökset

Tilastojen mukaan subjektiivinen oikeus henkilökohtaisen avustajan saamisesta Helsingissä on toteutunut hyvin. Palvelun toteutumista tulee kuitenkin seurata tilastoja tarkemmin. Vielä vuonna 2008 ja 2010 kaupungin toteuttamissa kyselyissä asiakkaat kokivat, ettei heidän saamansa avustajatuntimäärä ei ollut riittävä. Lisäksi vuoden 2008 kyselyn mukaan työnantajamalli järjestämistapana koettiin työlääksi ja avustajien saanti vaikeaksi. Tässä arvioinnissa havaittiin, että tilanne on paikoitellen sama eli työnantajamallin mukaisen avustajapalvelun ohjeistus on sekava, prosessi työläs ja avustajan saanti voi olla vaikeaa.

Henkilökohtaista palvelua on alettu myöntää myös kehitysvammaisille ja palvelutaloissa asuville vaikeavammaisille. Koska kaupunki luopuu laitoshoidosta ja asiakkaat siirtyvät kaupungin asumispalvelujen piiriin vuoteen 2018 mennessä, tarve henkilökohtaisen palvelun saannille tullee kasvamaan.

The Audit Committee concludes that
  • sosiaali- ja terveysviraston on selvitettävä kahden-kolmen vuoden välein, vastaako vaikeavammaisille myönnetty avustajatuntimäärä asiakkaan tarvetta ja onko syytä lisätä niitä palveluita, joilla henkilökohtaisen avun tarvetta voidaan vähentää.
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee laatia nykyistä selkeämpi opaskirja työnantajana toimimisesta, joka annetaan vaikeavammaiselle avustajapäätöksen yhteydessä.
  • Yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja avustajakeskusten kanssa on varmistettava neuvonta avustaja-asioissa siten, että vaikeavammaisten työnantajana toimiminen ja avustajan löytyminen helpottuu.
  • sosiaali- ja terveysviraston on käytettävä ostopalvelumallia tai palveluseteliä henkilökohtaisen avun myöntämiseen työnantajamallin sijasta, mikäli asiakas kokee työnantajamallin liian vaikeaksi.
  • sosiaali- ja terveysviraston tulee varautua henkilökohtaisen avun tarpeen kasvuun siirryttäessä kehitysvammaisten laitosmuotoisesta asumisesta kaupungin asumispalveluun. Henkilökohtainen apu on laitospalvelua edullisempi palvelu.

Were the contents of this article useful to you?

Add new comment

Restricted HTML

  • Allowed HTML tags: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Lines and paragraphs break automatically.
  • Web page addresses and email addresses turn into links automatically.