Lähiliikuntapaikat ja kaupunkilaisten liikunnan lisääminen
Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 2 minuuttia
Tavoite
Tavoitteena oli arvioida, onko liikuntatoimi onnistunut rakentamaan lähiliikuntapaikkoja strategiaohjelman mukaisesti ja onko niillä pystytty lisäämään kaupunkilaisten liikunnan harrastamista. Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan laajoille käyttäjäryhmille soveltuvia monipuolisia, liikkumaan innostavia ja viihtyisiä liikuntapaikkoja, jotka ovat käyttäjiensä helposti saavutettavissa sekä aina vapaasti ja maksutta käytettävissä.
Arvioinnin taustalla ovat Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009–2012 esitetyt tavoitteet terveyserojen kaventamisesta sekä kaupunkilaisten liikunnan ja koululaisten välituntien hyötyliikunnan lisäämisestä. Arvioinnin pääasiallisena aineistona käytettiin liikuntavirastossa tehtyjä haastatteluja, muille hallintokunnille tehtyjä sähköpostikyselyjä sekä liikuntaviraston tekemiä ja tilaamia selvityksiä.
Johtopäätökset
Arvioinnin perusteella liikuntavirasto on onnistunut rakentamaan lähiliikuntapaikkoja merkittävän määrän eri puolille kaupunkia. Toisaalta varsinkin uusien alueiden liikuntapaikkojen toteutuminen samaan aikaan muun rakentamisen kanssa on epävarmaa, koska siihen ei ole osoitettu talousarviossa rahoitusta. Arvioinnissa tuli esille, että lähiliikuntapaikkojen rakentamisen ja ylläpidon rahoittamisessa olisi kehitettävää.
Lähiliikuntapaikkojen alueelliseen jakautumiseen ja rakentamispäätöksiin vaikuttavat väestömäärä, olemassa oleva liikuntapaikkaverkosto ja liikuntaviraston huoltohenkilökunnan läheisyys. Vähän liikkuvia ryhmiä on otettu lähiliikuntapaikkojen sijoittumisessa huomioon muun muassa sosiaalisilla indikaattoreilla tehtävissä tarkasteluissa. Myös toimintoja on pyritty suunnittelemaan siten, että ne vastaavat muun muassa eri-ikäisten erilaisiin tarpeisiin.
Lähiliikuntapaikkojen käyttäjämääriä ei aktiivisesti seurata tai tilastoida. Herttoniemessä tehty selvitys kuitenkin osoitti, että alueella tehdyt panostukset lähiliikuntapaikkoihin ovat lisänneet sekä aikuisten että koululaisten liikuntaa. Herttoniemen lähiliikuntapaikkojen käyttöselvityksessä tuli esille, että useat aikuiset ovat epätietoisia lähiliikuntapaikoista, niiden toiminnoista ja oikeudesta käyttää niitä.
- kaupunginhallituksen, liikuntaviraston ja kaupunginkanslian tulee arvioida, onko uusille asuinalueille osoitettu riittävästi määrärahoja liikuntainvestointien toteuttamiseen, ja tämän perusteella huolehtia siitä, että tarvittavat investoinnit toteutetaan.
- liikuntaviraston, opetusviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen tulee etsiä käytäntöjä, joilla investoinnit koulujen lähiliikuntapaikkoihin voidaan toteuttaa siten, että ne eivät nosta koulujen vuokria kohtuuttomasti.
- kaupunginkanslian tulee huolehtia siitä, että lähiliikuntapaikkojen investointeihin osoitetut valtionavut eivät vähennä muiden liikuntainvestointien määrärahoja.
- liikuntaviraston tulee parantaa tiedottamista lähiliikuntapaikoista ja niiden avoimesta käyttömahdollisuudesta.
- liikuntaviraston tulee seurata erityisesti koululaisten ja vähän liikkuvien ryhmien liikuntamäärien kehittymistä sekä tutkia, edistävätkö liikuntainvestoinnit liikkumista ja ihmisten terveyttä.
Lisää uusi kommentti