Lapsiperheiden sosiaaliohjaus

Kaksi lasta seisovat vastakkain ja pitävät toisiaan kädestä kiinni.

Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 1 minuutti

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymys oli, onko lapsiperheiden sosiaaliohjauksen saatavuutta parannettu sekä toimintaa kehitetty strategian ja talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Lapsiperheiden sosiaaliohjaus on alle 17-vuotiaiden lasten perheille tarkoitettua varhaista ja matalan kynnyksen tukea, jota annetaan pääsääntöisesti perheen kotona. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa tuetaan perheitä vanhemmuuden haasteissa, perheenjäsenten suhteisiin liittyvissä asioissa, lasten kasvattamisessa, arjen hallinnassa ja lapsen koulunkäynnin pulmissa. 

Johtopäätökset

Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen saatavuutta on parannettu ja toimintaa kehitetty kaupunkistrategian ja talousarvion tavoitteiden mukaisesti arvioinnissa tehtyjen havaintojen perusteella. Kuitenkin jonot palveluun ovat kasvaneet, ja osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt. Lisäksi palveluun ohjautuu asiakkaita, jotka tarvitsisivat raskaampia palveluita. Palvelujen välistä yhteistyötä on tarpeen vielä kehittää. Esimerkiksi palvelutarpeen arviointeja tehdään sosiaaliohjauksen lisäksi lastensuojelun lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ja tuki -yksikössä, ja palveluissa on havaittu eriäviä näkemyksiä arviointien laajuudessa, kriteereissä ja työnjaossa. Henkilöstön kokemuksen mukaan palveluissa tehdään osittain päällekkäistä työtä. Lisäksi ruuhkat ja henkilöstövajeet muissa palveluissa vaikuttavat yhteistyömahdollisuuksiin.

Lautakunta toteaa, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

  • kehittää lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena siten, että turvataan asiakkaiden pääsy palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin, kuten neuropsykiatriseen valmennukseen.
  • varmistaa riittävillä toimenpiteillä, että lapsiperheiden palvelujen henkilöstön saatavuus turvataan.

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan perhe- ja sosiaalipalvelujen tulee

  • lisätä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen tunnettavuutta erityisesti kouluikäisille ja
    vieraskielisille perheille, jotta tukea tarvitsevat perheet osaavat hakeutua ja pääsevät palveluiden piiriin varhaisessa vaiheessa.
  • selkeyttää palvelutarpeen arviointien työnjakoa lapsiperheiden sosiaaliohjauksen sekä lastensuojelun ja perhesosiaalityön välillä.
  • varmistaa, että lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa voidaan keskittyä perustyöhön kehittämisestä ja organisaatiouudistuksista huolimatta.

Oliko tämän artikkelin sisältö sinulle hyödyllinen?

Kommentit

Anonyymi (ei varmistettu)

Ma, 29.04.2024 - 08:51

Rajapintatyöskentelyä ja moniammatillista yhteistyötä toimialojen välillä tulisi luovasti kehittää. Esimerkiksi varhaiskasvatus on hedelmällinen kenttä ennaltaehkäisevälle toiminalle, sillä se tavoittaa valtaosan suomalaisista lapsiperheistä. Oheen on helppo rakentaa uusia työmuotoja ja -käytäntöjä. Voisiko sosiaaliohjausta lisätä konkreettisesti sinne missä asiakkaat jo ovat? Asiakkaan tukemisessa tarvitaan usein moniammatillista työtä, yhtenäisiä tavoitteita ja ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Kuitenkin tiedämme, että lapsiperheitä ohjautuu matalan kynnyksen palveluihin suhteellisen vähän ja perheiden haasteet ovat ehtineet kehittyä hyvin moninaisiksi. Perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät heijastuvat vahvasti myös lasten hyvinvointiin. Tästä syystä ammattilaisten roolia perheen hyvinvoinnin edistämisessä sekä tuen tarpeen tunnistamisessa tulisi lisätä.

Varhaiskasvatuksen kuraattorin tehtäväkuvaa tulisi laajentaa koskemaan kaikkia varhaiskasvatusikäisiä. Kun perheet pääsevät ajoissa palveluiden piiriin heidän hyvinvointinsa lisääntyy ja syntyy taloudellisia säästöjä. Varhaiskasvatukseen nimetty palveluohjauksesta vastaava henkilö (kuraattori) selkeyttäisi lapsen ja perheen tuen tarpeen arviointia ja kokonaisvaltaisen tuen suunnittelua. Tämä lisäisi perheiden hyvinvointia ja hillitsisi myös kustannuksia.

On tärkeää, että hajautettuja palveluita koordinoi perheille tuttu työntekijä. Näin varmistetaan myös että, kaikki perheet saavat riittävästi tukea ja ohjautuvat ajoissa palveluihin, kynnys on matalampi, perheiden osallisuus kasvaa. Lasten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy. Lisäksi työn kuormittavuus varhaiskasvatuksessa vähenee, kun opettaja keskittyy ensisijaisesti lasten kanssa tehtävään pedagogiseen työhön ja kuraattori perheiden palveluohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi sote-rajapinnassa. Kehittämällä tämänkaltaisia tehtävänkuvia, vahvistetaan myös sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa heidän erityisosaamisensa tunnistaen. Näin vahvistuu myös yhteinen rajapinta sosiaali- ja terveystoimen ja kaskon välille. Kun ammattilaisilla on yhteinen tieto lapsen ja perheen asioista, jolloin asioita saadaan edistettyä vaikuttavammin.

Tämä voisi olla erityisen tehokas keino tavoittaa erityisesti vieraskieliset perheet, jotka ovat jo varhaiskasvatuksessa. Tämä tehostaisi varmasti sitä, että tukea tarvitsevat perheet saavat ajoissa tukea ja osaavat hakeutua palveluiden piiriin riittävän varhaisessa vaiheessa.

Anonyymi (ei varmistettu)

Ti, 30.04.2024 - 08:08

Hei!

Kiitos kommentistasi arviointikertomussivustolle!

Ystävällisin terveisin,

Timo Cantell
Arviointipäällikkö
Tarkastusvirasto

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.