Palvelukustannusten kehitys opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa
Beräknad lästid: 2 minuter
Tavoite
Tavoitteena oli arvioida, ovatko Helsingin sivistystoimen toimialan eli opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelujen kustannukset lähentyneet muiden suurimpien kaupunkien keskiarvoa, kuten strategiaohjelman 2013–2016 osiossa ”Hyvinvoiva helsinkiläinen” tavoitellaan. Arvioinnissa tarkastellaan kustannuskehitystä vuodesta 2006 vuoteen 2014 pääasiassa tilastokeskuksen tiedoin ja vertaillaan meneillään olevan strategiakauden ja aiemman strategiakauden keskimääräisiä kustannuksia muiden suurten kaupunkien keskiarvoon (Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu).
Johtopäätökset
Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen muita kaupunkeja korkeampien kustannusten osalta Helsingin muita kaupunkeja korkeammat yksikkökustannukset ovat lähentyneet suurten kaupunkien keskiarvoa. Koska yksikkökustannukset näissä palveluissa muodostavat selvästi suurimman osan arvioinnin piiriin kuuluvista palvelukustannuksista, kysymykseen voidaan vastata kyllä, vaikka ero muiden suurten kaupunkien nettokustannusten keskiarvoon on kasvanut kansalaisopistojen ja muun kulttuuritoiminnan osalta.
Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Helsingin yksikkökustannukset sivistystoimen toimialalla ovat korkeat kautta linjan lukuun ottamatta kirjastotoimea ja museo-, teatteri- ja orkesteritoimintaa. Näissäkään palveluissa – kirjastotointa ehkä lukuun ottamatta, kustannusten vertailu ei välttämättä anna oikeaa kuvaa palveluista erilaisten järjestämistapojen vuoksi. Kaupunkien välistä vertailua vaikeuttaa palvelujen organisointi ja Helsingin korkeaa kustannustasoa muun muassa keskuskaupunkiasema sekä muita kaupunkeja laajempi palvelutarjonta ja tiheä palveluverkko. Kustannusvertailuja varten kaupunkien olisi täsmennettävä palvelujensa sisältöä erityisesti kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa, jotta niitä voitaisiin saada vertailukelpoisemmaksi. Koska kaupunki joutuu hillitsemään menokasvuaan, tullaan todennäköisesti tarvitsemaan päätöksiä siitä, miten laajasti erityisesti muun sivistystoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palveluita tullaan järjestämään.
työväenopistojen ja nuorisoasiainkeskuksen tulee
- jatkaa suurten kaupunkien välistä yhteistyötä siten, että yksikkökustannustiedoista voitaisiin saada nykyistä vertailukelpoisempia selvittämällä esimerkiksi toiminnan sisällöstä, kustannuslaskennallisista eristä ja erilaisesta organisoinnista johtuvat eroavuudet.
kulttuurikeskuksen, kaupunginmuseon, kaupunginorkesterin ja taidemuseon tulee
- käynnistää suurten kaupunkien välinen yhteistyö kulttuuritoimen palvelujen vertailemiseksi siten, että toiminnan sisältö, kustannuslaskennalliset ja palvelujen organisoinnista johtuvat eroavuudet tulevat otetuksi huomioon.
Kommentera