Kaupungin talouden arviointi

Arvioinnin tavoite

Arvioinnissa tarkasteltiin Helsingin kaupungin ja kaupunkikonsernin talouden tilaa vuonna 2016 ja talouden kehitystä vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi arvioitiin, ovatko kaupungin strategiaohjelmassa asetetut käyttömenojen kasvua rajoittava tavoite ja investointien rahoituspohjaan liittyvät tavoitteet toteutuneet.

Johtopäätökset

Menokuri on toteutunut tavoiteltua paremmin vuonna 2016. Talousarvio alittui ja myös liikelaitosten tulos toteutui hyvin. Tulorahoitus oli poikkeuksellisen korkealla tasolla. Vuosikate riitti kattamaan investointien omahankintamenot ja lainakanta laski. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä todetaankin, että strategiaan kirjattu tavoite menokasvulle, investointiraami ja 10-vuotinen investointiohjelma ovat olleet toimivia keinoja talouden ohjauksessa. Kaupungin talous on kääntynyt parempaan suuntaan siitä huolimatta, että Helsingin Energia ‑liikelaitoksen yhtiöittämisen 2015 seurauksena kaupunki ei enää saa ylimääräisiä tuloutuksia.

Kuntien tehtäviin ja tulorahoitustarpeeseen liittyy epävarmuutta, sillä meneillään olevaa maakuntauudistusta koskevia eduskunnan päätöksiä ei ole vielä tehty. Uudistuksessa sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto siirtyisivät Uudenmaan maakunnan hoidettavaksi vuoden 2019 alusta. Suunniteltu uudistus on kuntatalouden historian suurin. Maakuntauudistuksen yhteydessä on keskusteltu erillisratkaisusta siirtää työllisyys- ja kasvupalvelut pääkaupunkiseudun kaupunkien vastuulle. Samaan aikaan talouden hoitoa järjestellään uudelleen kaupungin organisaatiouudistuksessa. Helsingin talous on tulevia muutoksia ajatellen vahvalla pohjalla. Tunnusluvuissa on kuitenkin ollut viime vuosina vaihtelua. Vuosikatteeseen vaikuttavat useat eri tekijät, ja on mahdollista, että vaihtelua on tulevinakin vuosina.