Asunto- ja maankäyttöpolitiikka hyvinvoinnin edistämisessä

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko Helsinki toteuttanut seudun yhteisten suunnitelmien sekä omien strategioidensa mukaista hyvinvointia edistävää asunto- ja maankäyttöpolitiikkaa. Arviointi oli osa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyössä toteuttamaa arviointia aiheesta. Maankäytön ja asumisen tavoitteita on kirjattu Helsingin seudun ja valtion välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimuksiin, minkä lisäksi tavoitteita on Helsingin strategiaohjelmassa sekä asumisen ja maankäytön AM-toteuttamisohjelmassa. Tavoitteet liittyvät kaavoitukseen, asuntorakentamiseen, tuetun asumisen rakentamiseen ja sosiaaliseen asumiseen. Hyvinvoinnin edistämisessä asunto- ja maankäyttöpolitiikan tavoitteena on viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön luominen. Näiden näkökulmien ohella arvioinnissa selvitettiin, miten asuinalueiden eriarvoistumista on pyritty ja pystytty ehkäisemään.

Johtopäätökset

Helsinki on toteuttanut seudun yhteisten suunnitelmien sekä omien strategioidensa mukaista hyvinvointia edistävää asunto- ja maankäyttöpolitiikkaa. Toisaalta voidaan todeta, että asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vain osittain. Vapaarahoitteisia asuntoja on rakennettu tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan ARA- ja välimuodon asuntojen rakentamistavoitteesta on saavutettu vain kaksi kolmasosaa. Asunnottomille on pystytty tarjoamaan asuntoja pitkäaikaisasunnottomuusohjelman mukaisesti kymmenen vuoden aikana, mutta tämä ei ole poistanut asunnottomuusongelmaa.

Asuinalueiden eriarvoistumista pyritään Helsingissä ehkäisemään alueiden monipuolisella hallintamuotojakaumalla, täydennysrakentamisella, asemien, ostoskeskusten ja julkisten tilojen kehittämisellä sekä alueiden saavutettavuutta parantamalla. Välineinä kaavoituksen ohella ovat lähiöprojekti ja lähiörahasto. Toimenpiteiden vaikutukset näkyvät hyvin hitaasti. Esikaupunkien vetovoimaa on onnistuttu parantamaan ja hallintamuotojakautumaa tasaamaan, vaikka pienaluetasolla tarkasteltuna segregaatio onkin lisääntynyt. Tavoite on yhä erittäin tärkeä, jotta vältetään esimerkiksi Ruotsin suurissa kaupungeissa tapahtunut kehitys.

Maankäytön ja asumisen suunnittelu konkretisoituu kaavoitukseen, jossa toteutetaan ennakkovaikutusten arviointia. Helsingissä vuoden 2016 lopulla hyväksytyn yleiskaavan tehtävänä on toteuttaa maankäytön ja asuntopolitiikan hyvinvointitavoitteita.