Merellinen Helsinki
Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 2 minuuttia
Arvioinnin tavoite
Arvioinnin pääkysymys oli, onko kaupunkistrategian tavoitteita merellisestä Helsingistä ja Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteitä edistetty. Näitä tavoitteita olivat esimerkiksi lähisaariston avaaminen yleiseen käyttöön, merellisten kohteiden saavutettavuuden parantaminen ja ranta-alueiden käytön edistäminen. Lisäksi tavoitteena oli tiivistää yhteistyötä merellisissä asioissa sekä kaupungin sisällä että ulkoisten kumppaneiden kanssa.
Johtopäätökset
Kaupunkistrategian tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Pidemmälle ulottuvan merellisen strategian vuosille 2019–2022 ajoitetuista, arvioinnin kohteena olleista 14:stä toimenpiteestä kaikkia on edistetty vuosien 2019–2020 aikana. Puolet on jo toteutunut joko täysin tai pääosin. Valtuustokaudella 2017–2021 merellisen Helsingin kehittämistä on tehty kaupunkistrategian kärkihankkeen muodossa, ja projektilla on ollut erillinen projektipäällikkö sekä kaupungin asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Tällä organisoitumismallilla on saavutettu hyviä tuloksia. Yhteistyötä kaupungin ulkoisten kumppaneiden kanssa on vakiinnutettu. Päätäntävalta merellisissä asioissa ei ole yhden toimialajohtajan alla. Useampaa kuin yhtä toimialaa koskevissa asioissa ei ole johtajaa, joka voisi päättää, miten asia ratkaistaan ja mistä resurssit otetaan. Vesiliikenteen kehittämisellä ja merellisen huoltoverkoston toteuttamisella ei ole vastuutahoa. Merellinen kehittäminen on kärsinyt myös siitä, että sillä ei ole omaa budjettia.
kaupunginkanslian tulee yhdessä kaupunkiympäristön toimialan ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa
◼ määritellä Helsingin merellisen kehittämisen johtamisvastuu.
◼ selvittää, mikä olisi toimiva malli varata merelliselle kehittämiselle määrärahoja kaupunkitasoisesti.
◼ määritellä vastuutahot vesiliikenteen kehittämiselle ja merellisen huoltoverkoston toteuttamiselle.
Lisää uusi kommentti