Rajapintatyöskentelyä ja moniammatillista yhteistyötä toimialojen välillä tulisi luovasti kehittää. Esimerkiksi varhaiskasvatus on hedelmällinen kenttä ennaltaehkäisevälle toiminalle, sillä se tavoittaa valtaosan suomalaisista lapsiperheistä. Oheen on helppo rakentaa uusia työmuotoja ja -käytäntöjä. Voisiko sosiaaliohjausta lisätä konkreettisesti sinne missä asiakkaat jo ovat? Asiakkaan tukemisessa tarvitaan usein moniammatillista työtä, yhtenäisiä tavoitteita ja ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Kuitenkin tiedämme, että lapsiperheitä ohjautuu matalan kynnyksen palveluihin suhteellisen vähän ja perheiden haasteet ovat ehtineet kehittyä hyvin moninaisiksi. Perheiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät heijastuvat vahvasti myös lasten hyvinvointiin. Tästä syystä ammattilaisten roolia perheen hyvinvoinnin edistämisessä sekä tuen tarpeen tunnistamisessa tulisi lisätä.

Varhaiskasvatuksen kuraattorin tehtäväkuvaa tulisi laajentaa koskemaan kaikkia varhaiskasvatusikäisiä. Kun perheet pääsevät ajoissa palveluiden piiriin heidän hyvinvointinsa lisääntyy ja syntyy taloudellisia säästöjä. Varhaiskasvatukseen nimetty palveluohjauksesta vastaava henkilö (kuraattori) selkeyttäisi lapsen ja perheen tuen tarpeen arviointia ja kokonaisvaltaisen tuen suunnittelua. Tämä lisäisi perheiden hyvinvointia ja hillitsisi myös kustannuksia.

On tärkeää, että hajautettuja palveluita koordinoi perheille tuttu työntekijä. Näin varmistetaan myös että, kaikki perheet saavat riittävästi tukea ja ohjautuvat ajoissa palveluihin, kynnys on matalampi, perheiden osallisuus kasvaa. Lasten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy. Lisäksi työn kuormittavuus varhaiskasvatuksessa vähenee, kun opettaja keskittyy ensisijaisesti lasten kanssa tehtävään pedagogiseen työhön ja kuraattori perheiden palveluohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi sote-rajapinnassa. Kehittämällä tämänkaltaisia tehtävänkuvia, vahvistetaan myös sosionomien roolia varhaiskasvatuksessa heidän erityisosaamisensa tunnistaen. Näin vahvistuu myös yhteinen rajapinta sosiaali- ja terveystoimen ja kaskon välille. Kun ammattilaisilla on yhteinen tieto lapsen ja perheen asioista, jolloin asioita saadaan edistettyä vaikuttavammin.

Tämä voisi olla erityisen tehokas keino tavoittaa erityisesti vieraskieliset perheet, jotka ovat jo varhaiskasvatuksessa. Tämä tehostaisi varmasti sitä, että tukea tarvitsevat perheet saavat ajoissa tukea ja osaavat hakeutua palveluiden piiriin riittävän varhaisessa vaiheessa.