Asunnottomuuden vähentäminen
Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 2 minuuttia
Arvioinnin tavoite
Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko asunnottomuutta vähennetty valtakunnallisten pitkäaikaisasunnottomuusohjelmien ja kaupungin strategiaohjelman mukaisesti. Arvioinnissa selvitettiin minkälaisin keinoin asunnottomuutta on pyritty vähentämään ja minkälaisia tuloksia on saavutettu. Lisäksi selvitettiin, ovatko kaupungin eri toimialat laatineet strategiaohjelman mukaisen yhteisen suunnitelman asunnottomuuden vähentämiseksi, onko psykiatria- ja päihdepalveluissa vahvistettu asumiskuntoutusohjelma, onko pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettu ja onko nuorten asunnottomuuden ehkäisyyn kiinnitetty erityistä huomiota.
Johtopäätökset
Asunnottomuusohjelmia on toteutettu laajasti ja pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Kasvu on aiheutunut pääasiassa nuorten ja maahanmuuttajien osuuksien kasvusta asunnottomissa. Kaksi kolmasosaa asunnottomuudesta aiheutuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvista ja on niin sanottua piiloasunnottomuutta. Asumisneuvontatoiminnalla on ollut merkittävä häätöjä vähentävä vaikutus. Asumisneuvonnan asiakasmäärät ovat olleet kasvussa Helsingin kasvavan asukasmäärän vuoksi. Vaikka asumisen kaavoitustilanne on ollut viime vuosina hyvällä tasolla, ei valmistuneiden asuntojen osalta ole päästy tavoitteisiin. Tontinluovutuksen yhteydessä on pyritty huomioimaan nuorille suunnatun asuntotuotannon turvaaminen. Strategiaohjelman mukaista suunnitelmaa asunnottomuuden vähentämiseksi kaupungin eri toimialojen yhteistyönä ei ole laadittu eikä asumiskuntoutusohjelmaa psykiatria- ja päihdepalveluissa ole vahvistettu.
keskushallinnon, kaupunkiympäristön toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan tulee yhteistyössä
- laatia yhteinen suunnitelma asunnottomuuden vähentämiseksi ja kiinnittää huomiota erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuuteen. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon mahdollinen tuleva sote- ja maakuntauudistus.
- suunnitella keinoja tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvien asunnottomien tavoittamiseksi ja palveluiden piiriin saattamiseksi.
keskushallinnon ja kaupunkiympäristön toimialan tulee
- varmistaa asuntopolitiikassa kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto.
sosiaali- ja terveystoimialan tulee
- varmistaa asumisneuvontatoiminnan riittävyys kasvavaan asiakasmäärään nähden.
Kommentit
Sisäilmakoditon (ei varmistettu)
Ti, 22.05.2018 - 13:12
Sisäilmakodittomat
Sisäilmakodittomat helsinkiläiset tarvitsisivat myös erillisen panostuksen, jotta he saisivat edes kohtuullisen ihmisarvoiset elämisen olosuhteet.
Sisäilmakodittomista suurin osa on piiloasunnottomia ja heitä on erityisen runsaasti pääkaupunkiseudulla. He ovat piiloasunnottomia esimerkiksi siksi, että asunnottomaksi kirjautumalla saattaa menettää tärkeitä palveluita kuten puhelinliittymän, yritysluvan, astmalääkärin tai vammaispalvelut.
Muista asunnottomien ryhmistä poiketen sisäilmakodittomissa suuri osa on lapsiperheitä. Nuorin tuntemani sisäilmakoditon joutui kodittomaksi heti synnytyssairaalasta. Voisiko Helsinkin huomioida myös sisäilmakodittomien hädän? He eivät pääse yleensä edes asunnottomien yömajoihin tai ensi- ja turvakoteihin.
Mara (ei varmistettu)
To, 02.05.2019 - 14:03
Jos pyrkimyksenä on vähentää
Jos pyrkimyksenä on vähentää asunnottomuutta, niin miksi kaupunki myöntää vain n. 5-6% asunnottomista asunnon?
Lisää uusi kommentti