Henkilöstön työhyvinvointi ja sairauspoissaolojen hallinta

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko kaupungin henkilöstön työhyvin­vointi parantunut strategiakauden 2013–2016 tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin strategiaoh­jelmassa asetettiin tavoitteeksi, että henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttö­myyseläkkeiden määrä vähenee, ja että työhyvin­vointi- ja työturvallisuusriskit ennakoidaan ja hal­litaan. Toimenpiteenä oli toteuttaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämishanke, jossa kehitetään konkreettisia toimia työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Strategian tavoitteiden toteutumisen ohella tar­kasteltiin, minkälaisin toimenpitein tavoitteita on pyritty toteuttamaan.

Johtopäätökset

Henkilöstön työhyvinvointi pääosin parani strate­giakaudella 2013–2016, mutta sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen tavoit­teita ei täysin saavutettu. Sairauspoissaolojen hallinnan kannalta keskeisin haaste on arvioinnin perusteella se, että osatyöky­kyisten palkkaamiseksi ei ole olemassa riittävästi kannustimia. Osatyökykyisten työn muokkaus ja räätälöinti kuhunkin työyhteisöön sopivaksi vaa­tii yksittäisiltä esimiehiltä paljon. Kannustimien puuttuessa osatyökykyisten työn hyödyntäminen on liian paljon yksittäisten esimiesten halukkuuden varassa.

Työterveys Helsinki ei saa tietoa kaikista kaupungin työntekijöiden sai­rauspoissaoloista diagnoositietoineen, mikä on ristiriidassa valtakunnallisen suosituksen kanssa. Työterveyden mahdollisuuksia tukea työntekijää ja työnantajaa parantaisi, jos sillä olisi kokonaiskuva asiakkaidensa sairauspoissaolojen syistä. Kaupungin HR-järjestelmän kehitystyö on viivästy­nyt sote- ja maakuntauudistukseen varautumisen vuoksi. Helsingin kokoisessa 38 000 työntekijän organisaatiossa on erityisen ongelmallista, että tilannekuvan laatiminen henkilöstöstä vaatii ma­nuaalista työtä.