Toimitilojen käytön tehostaminen
Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 2 minuuttia
Arvioinnin tavoite
Arvioinnin pääkysymys oli, onko kaupungin tilankäyttö tehostunut tavoitellusti. Strategiaohjelmassa 2013–2016 oli tavoitteena, että kaupungin omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaispinta-alan määrä ei kasva ja että tilankäyttö tehostuu. Lisäksi arvioitiin, ovatko keskushallinnon ja entisen tilakeskuksen tilankäytön ohjaus, seuranta ja tuki hallintokunnille tilankäytön tehostamiseksi sekä keinot tiloista luopumiseksi olleet riittäviä.
Johtopäätökset
Tilankäyttö ei ole tehostunut tavoitteen mukaisesti, sillä kokonaistoimitilojen määrä on kasvanut strategiakaudella. Suurista virastoista sosiaali- ja terveysvirasto ja rakennusvirasto kuitenkin vähensivät selvästi tilankäyttöään. Tilamäärä on kasvanut strategiakaudella eniten opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa väestönkasvusta johtuen. Tilankäytön tehokkuus kaupunkitasolla, eli tilojen ja asukasluvun suhde, on kuitenkin parantunut. Tilankäyttö on myös tehostunut asiakasta kohden laskettuna useissa tilankäytöltään keskeisissä palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa. Ulkopuolisista tiloista luopumisen tavoitteesta on saavutettu vain noin kolmasosa. Sekä keskushallinto että toimialat katsovat, että keinot tiloista luopumiseksi ovat olleet riittämättömiä. Arvioinnin perusteella tilankäytön ohjaus ja seuranta eivät ole kaikilta osin olleet riittäviä. Harva hallintokunta on erotellut tilastoissaan esimerkiksi toimistotilojen ja muiden tilojen käyttöä tai tilatehokkuutta.
kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee
- asettaa selkeät, velvoittavat tavoitteet toimitilojen käytön tehostamiselle tulevassa kiinteistöstrategiassa.
- parantaa tilankäytön tilastointia ja seurantaa siten, että tilamäärästä ja tilatyypeistä on saatavilla vertailukelpoinen tieto, jotta myös toimistotilojen tehokkuutta voidaan seurata.
Lisää uusi kommentti