Autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittaminen Helsingin keskustassa

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymys oli, onko kaupungin keskustan saavutettavuutta ja toiminnallisuutta edistetty kävelyn, autoilun ja logistiikan näkökulmasta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa tarkasteltiin kaupunkistrategian linjausten ohella ydinkeskustan maankäytön ja liikenteen toimia sekä kävelyyn, pysäköintiin ja logistiikkaan liittyviä ohjelmia.

Johtopäätökset

Kaupunki on toteuttanut tai aloittanut lukuisia kaupunkistrategian ja erillisten ohjelmien mukaisia keskustan saavutettavuutta ja toiminnallisuutta edistäviä kävelyyn, autoiluun ja pysäköintiin liittyviä toimenpiteitä, mutta merkittäviä vaikutuksia ei ainakaan vielä ole havaittavissa. Kaupunki on edistänyt joitakin autoilun ja logistiikan sujuvuutta parantavia hankkeita, kuten Sörnäistentunnelia ja Satamatunnelia. Keskustan elinvoimaprojekti ja kävelyn edistämisen toimenpiteet on käynnistetty. Arvioinnissa havaittiin, että paikoin kehittämistä hidastavat näkemyserot. Ne liittyvät useimmiten siihen, miten keskeinen autoilun merkitys on keskustan elinvoimalle ja missä määrin autoilun sujuvuutta painotetaan suhteessa muuhun liikenteeseen.

Kaupungin ja yritysten yhteistyötä tarvitaan ohjaamaan kadunvarsipysäköintiä pysäköintilaitoksiin. Asukkaiden ja pysäköintilaitosten välinen sopimuspysäköinti ei ole kuitenkaan kasvattanut suosiotaan merkittävästi viime vuosina. Osa Citylogistiikkaohjelman 2020 kaupungin toteuttamisvastuulla olevista toimenpiteistä on jäänyt toteutumatta riittämättömien resurssien vuoksi. Maanalaiseen huoltotunneliin liittymistä on pyritty edistämään, mutta sille ei ole kannustetta, mikäli toimija ei katso tarvitsevansa maanalaista huoltoa tai jakelua. Kaupunki on pitkään valmistellut jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen käyttöönottoa, mutta se ei ole edennyt tietosuojaongelmien vuoksi.