Työnohjauksen riittävyys ja vaikuttavuus opetusvirastossa

Artikkelin kuvituskuva

Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 2 minuuttia

Tavoite

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, onko työnohjausta ollut opetusvirastossa riittävästi tarjolla ja onko työnohjaus ollut vaikuttavaa. Lisäksi selvitettiin voiko koulurauhaa parantaa työnohjauksellisin menetelmin. Arvioinnin pääasiallisen aineiston muodostivat opetusvirastossa toteutetut kyselyt ja haastattelut. Kysely suunnattiin erikseen työnohjausta saaneiden koulujen rehtoreille ja työnohjaukseen osallistuneille opettajille tai muulle henkilökunnalle.

Strategiaohjelman 2009–2012 mukaan henkilöstön työssäjaksamista ja työhyvinvointia vahvistetaan. Tavoitteena on lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä ja pysyvyyttä kaupungin työtehtävissä. Työnohjaus on työhön, sen tavoitteisiin ja toimintastrategioihin, työyhteisöön ja työrooleihin liittyvien kysymysten ja tunteiden tutkimista, tiedostamista ja jäsentämistä yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa. Työnohjaus on eräs keino lisätä työntekijöiden työssäjaksamista ja ehkäistä työuupumusta.

Johtopäätökset

Arviointia varten toteutetun kyselyn perusteella työnohjaus koetaan vaikuttavana, mutta sitä ei ole riittävästi tarjolla. Työnohjaukseen osallistujalla on yksilöllinen tavoite ja syy tulla mukaan työnohjausryhmään. Vaihtelevista osallistumisen syistä huolimatta työnohjaukselle asetetut tavoitteet täyttyvät usein hyvin. Työnohjausta tulisikin lisätä, koska se on toimiva keino opettajan tai muun työntekijän uupumisen ehkäisyssä tai muun ongelman ratkaisussa.

Työnohjaus on sopiva menetelmä kun työntekijä tarvitsee vertaistukea, motivaation lisäämistä tai ammatillisen osaamisen vahvistamista. Työnohjauksessa on mahdollisuus käsitellä vaikeitakin asioita rauhallisesti, luottamuksellisesti ja ammattitaitoisen henkilön johdolla kollegoiden kanssa. Ryhmätyönohjauksessa saatu vertaistuki on ainutlaatuista, jota on vaikea muutoin saavuttaa.

Työnohjausta tulee olla tarjolla, muiden tukitoimien rinnalla siten, että siihen voi osallistua jos kokee tarvetta. Hakijan tulee tietää miten ja milloin työnohjaukseen voi hakea ja millä ehdoilla siihen voi osallistua. Opetusviraston opettajilla on osaamista, motivaatiota ja koulutusta toimia työnohjaajina.

Työnohjaus on prosessi ja siksi työnohjauksen keston tulee olla tarpeeksi pitkä. Työnohjausryhmien tulee olla tarpeeksi pieniä, jotta kaikki pääsevät ryhmässä sopivasti ääneen ja asioita voidaan käsitellä tarvittaessa perusteellisesti.

Lautakunta toteaa, että
  • opetusviraston tulee lisätä työnohjauksesta tiedottamista.
  • opetusviraston tulee luoda menetelmä, jolla voidaan arvioida työnohjauksen tarpeen määrää, laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta.
  • opetusviraston tulee selvittää, voivatko opettajat toimia työnohjaajina.
  • opetusviraston tulee lisätä työnohjauksen tarjontaa, jos sen arvioidaan ehkäisevän esimerkiksi työterveyshuollon palvelujen käyttöä.

Oliko tämän artikkelin sisältö sinulle hyödyllinen?

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.