Positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen vaikutukset peruskouluissa

Arvioinnin tavoite

Arvioinnin pääkysymys oli, onko myönteisen erityiskohtelun rahoituksella saavutettu sille asetettuja tavoitteita peruskouluissa. Tätä arvioitiin selvittämällä, onko myönteisen erityiskohtelun rahoituksella onnistuttu luomaan palveluja, joilla tarjotaan alueellisesti tasa-arvoiset oppimisen edellytykset, ja onko myönteisen erityiskohtelun rahoituksella onnistuttu vähentämään alueellisia eroja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa koulunkäyntiin liittyen.

Johtopäätökset

Myönteisen erityiskohtelun rahoituksella on tavoitteen mukaisesti tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja peruskouluissa. Sillä on onnistuttu luomaan palveluja tukemaan alueellisesti tasa-arvoisia oppimisen edellytyksiä. Tutkimustieto aiheesta osoittaa, että PD-määräraha vaikuttaa positiivisesti kantasuomalaisten poikien ja maahanmuuttajien hakeutumiseen toisen asteen koulutukseen. Keskeisin ja vaikuttavin määrärahalla aikaansaatu toimenpide on lisähenkilöstön palkkaaminen, mutta tärkeinä pidetään myös kulttuurielämysten tarjoamista ja materiaalihankintoja. Kouluille jaettavan määrärahan lisäksi perusopetusalueelle jaettu PD-määräraha helpottaa rahoituksen koordinointia ja parantaa koulujen mahdollisuuksia koordinoida resursseja. Haasteena on kokonaisrahoituksen koordinointi, sillä kouluilla on eri vuosina käytettävissään myös hankerahoitusta, jota myönnetään osin samoihin tarkoituksiin kuin PD-rahoitusta.