Kaupungin talous

Arvioinnin tavoite

Arvioinnissa tarkasteltiin Helsingin kaupungin ja kaupunkikonsernin talouden tilaa vuonna 2021 ja talouden kehitystä edellisistä vuosista. Lisäksi arvioitiin, ovatko kaupunkistrategiassa asetettu käyttömenojen kasvua rajoittava tavoite sekä investointien rahoittamiseen liittyvä tavoite toteutuneet.

Johtopäätökset

Käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa, mikä on ymmärrettävää koronapandemian vuoksi. Kaupungin talous on kuitenkin edelleen vakaalla pohjalla. Pitkäaikaisen velan määrää on emokaupungissa onnistuttu vähentämään joka vuosi, vaikka kaupungin investointimenot ovat olleet korkealla tasolla. Strategiakaudella investointeja on siis kyetty toteuttamaan tavoitteen mukaisesti tulorahoituksella siten, ettei lainakanta asukasta kohden ole kasvanut.

Tulorahoitus pysyi jo toista vuotta korkeana osittain valtion maksamien kertaluonteisten koronakompensaatioiden ansiosta. Koronapandemiasta johtuvia taloudellisia menetyksiä korvaavat kompensaatiot, joita on maksettu vuosina 2020 ja 2021, ovat näillä näkymin poistumassa vuonna 2022. Kaupunki on kuitenkin käynnistänyt oman koronapalautumisen kokonaisuuden, johon sisältyy määrärahoja vuosille 2022 ja 2023.

Sekä koronapandemian että sote-uudistuksen vaikutukset talouteen ovat hyvin merkittäviä. Koronapandemian myötä syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa, ja sen aiheuttamia kustannuksia, on vaikea arvioida. Sote-uudistuksen arvioidaan hidastavan kaupungin verokertymän kasvua ja heikentävän investointikykyä. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen eriyttäminen valtion ohjaamaksi, pelkästään valtionosuuksilla rahoitettavaksi toiminnaksi on rakenteellinen muutos, jonka vaikutuksia on vaikea ennakoida.