Vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menot ja tulot eivät enää ole osa kaupungin itse rahoittamaa taloutta. Rakenneuudistus ei juurikaan vaikuttanut Helsingin kaupungin talouden tilaan tunnusluvuilla mitattuna.

Pormestarimallin myötä kaupungin kansallinen edunvalvonta on kehittynyt kahden viimeisen strategiakauden aikana.

Vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista 94 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.

Kaupunki on kehittänyt rakennusomaisuuden hallinta- ja luopumisprosesseja sekä omistamisperiaatteita, mutta tällä hetkellä ne eivät vielä täysin tue strategisia tavoitteita ja palvelutarpeita. Tiloista luopumisen prosessia on kehitetty vastikään, joten vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäväksi.

Kaupungin talous oli vakaalla pohjalla, vaikka lainakanta kasvoi hieman. Vuoden 2023 alusta toteutunut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen valtion rahoitettavaksi muuttaa rahoituspohjaa merkittävästi.

Kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla, vaikka käyttömenojen kasvu ei ole pysynyt kaupunkistrategian määrittelemissä rajoissa. Lainakantaa on onnistuttu vähentämään strategian mukaisesti samaan aikaan, kun investointimenot ovat olleet korkealla tasolla.

Kaupunginkanslian elinkeino-osaston vastuulla olevat yritysmyönteisyyden toimenpiteet ovat pääosin onnistuneet hyvin. Tulevaisuudessa yritysmyönteisyyden ja yritysyhteistyön kehittäminen vaatii panostuksia koko kaupunkiorganisaatiolta ja erityisesti elinkeino-osastolta.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kustannukset toteutuivat lähes 127 miljoonaa euroa suurempina kuin hankesuunnitelmassa arvioitiin. Eniten kustannuksia nostivat lisä- ja muutostyöt. Kustannusten ylittymistä selittää myös se, ettei hankesuunnitelman kustannuksia sidottu tarjoushintaindeksiin.

Lainanottoa on voitu vähentää suurista investoinneista huolimatta. Menot ovat kasvaneet enemmän kuin kaupunkistrategiassa tavoiteltiin. Koronapandemia aiheuttaa epävarmuutta talouteen.

Tilintarkastaja on toistuvasti antanut suosituksia seuraavista aihealueista: muistiotositteet, tase-erittelyt, omaisuuden olemassaolon ja irtaimiston seuranta, hankintatoiminta sekä hallinto.

Kaupungin talous vuonna 2019 oli vahva. Koronavirusepidemia heikentää kaupungin taloutta vuonna 2020.

Kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä: lainakanta aleni edelleen, vaikka investointeja tehtiin lähes 700 miljoonalla eurolla.

Kaupungin talous on vahva, mutta sote- ja maakuntauudistus luo epävarmuutta.

Kaupungin talous on vahvalla pohjalla.

Asumiseen liittyvä panostus on erittäin merkittävä: vuonna 2013 tytäryhteisöille myönnetyistä lainoista 421,9 miljoonaa euroa liittyi asumiseen.

Käytännössä kaupungin mahdollisuudet yhteistyön välttämiseksi ovat vähäiset.

Kaupunginhallituksen hyväksymä talousarvioraami on ohjannut talousarvion tasoa varsin hyvin erityisesti talousarviovuosina 2013 ja 2014.

Kasvaneen velkamäärän kustannukset vievät aiempaa suuremman osan tulorahoituksesta.

Helsingin kaupungin rahoitus on pysyvästi aiempaa matalammalla tasolla heikon talouden tilan ja erityisesti Helsingin Energia -liikelaitoksen yhtiöittämisten myötä.

Helsingin muita kaupunkeja korkeammat yksikkökustannukset ovat lähentyneet suurten kaupunkien keskiarvoa.

Korjausvelan hallinta edellyttää sekä maltillista korjausinvestointitason nostamista että entistä aktiivisempaa tilojen myynti- ja purkupolitiikkaa luodun salkutuksen mukaisesti.

Vuonna 2015 kaupungin taloudellinen asema muuttui oleellisesti vuodesta 2014 liikelaitosten, erityisesti Helsingin Energian, yhtiöittämisen vuoksi.