Koulutus

Vieraskielisten oppilaiden tukeminen peruskouluissa

Vieraskielisten oppilaiden oppimista on tuettu kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osa toimenpiteistä on kesken tai pienimuotoisia. Kielellinen tuki toteutuu eri kouluissa vaihtelevasti, koska koulujen resursseissa ja osaamisessa tuen järjestämiseen on eroja.
Lue lisää vieraskielisten oppilaiden tukemisesta peruskouluissa ›

Kirjastojen vetovoimaisuus ja lukemisen edistäminen

Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.
Lue lisää kirjastojen vetovoimaisuudesta ja lukutaidon edistämisestä ›

Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.
Lue lisää toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä ›

Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa

Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.
Lue lisää etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamisesta yläkouluissa ›

Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.
Lue lisää opiskelijoiden ohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa ›

Positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen vaikutukset peruskouluissa

Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.
Lue lisää PD-määrärahojen arvioinnista ›

Perusopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto

Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.
Lue lisää yhteisöllisen oppilashuollon arvioinnista ›

Mukana-ohjelma ja Me-koulukehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi peruskouluissa

Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.
Lue lisää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteistä ›

Lapsiperheiden kotouttaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.
Lue lisää lapsiperheiden kotouttamisesta ›

Digitalisaation toteutuminen perusopetuksessa

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.
Lue lisää digitalisaation toteutumisesta perusopetuksessa ›

Perusopetuksen alueellinen tasa-arvoisuus

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.
Lue lisää perusopetuksen alueellisesta tasa-arvoisuudesta ›

Tasavertaiset opiskelumahdollisuudet kaupungin lukioissa

Lukioiden väliset erot ovat melko suuria. Lukiolaisten tasavertaisia oppimismahdollisuuksia on kuitenkin parannettu.
Lue lisää tasavertaisista opiskelumahdollisuuksista lukioissa ›

Oppisopimuskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.

Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa on lisätty kulttuuristrategian mukaisesti. Julkisen liikenteen maksut rajoittavat kuitenkin edelleen kouluajalla tapahtuvaa osallistumista kulttuuritoimintaan.

Perusopetuksen kouluverkon kehittäminen

Peruskouluja on yhdistetty kaupunginhallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Lapsivaikutusten arviointia ja asukkaiden osallisuuden toteutumista on kehitettävä.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lasten ja nuorten palveluissa

Varhaiskasvatuksessa, nuorisotoimessa sekä koulutus- ja nuorisotakuun palveluissa on toteutettu tasa-arvosuunnitelman toimenpiteitä. Liikuntavirastossa sukupuolten tasa-arvotyö on ollut vähäistä.

Positiivinen diskriminaation tavoitteiden toteutuminen Helsingin kouluissa

Positiivisen diskriminaation määrärahan perimmäiset tavoitteet toteutuvat varsin hyvin.

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen sekä riittävyys Helsingin peruskouluissa

Oppilaan saama tuki on nykyään systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa kuin ennen.

Yhteistyön toimivuus lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä

Yhteistyö lastensuojelun ja lasten ja nuorten peruspalvelujen välillä ei ole kaikilta osin riittävää.

Maahanmuuttajanuorten suomen kielen opetus ammatillisessa koulutuksessa, työkokeilussa ja palkkatukityössä

Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä 2013–2016 toimenpideohjelman toimenpiteitä on pääosin toteutettu.

Nuorisotakuun toteutuminen

Helsingissä nuorisotakuun toteuttamiseen on panostettu ja toimenpiteitä suoritettu kattavasti.