Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Talousarvion 2023 sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 58 prosenttia ja niitä kuvaavista mittareista 60 prosenttia.
Lue lisää sitovien tavoitteiden toteutumisesta ›
Vieraskielisten oppilaiden tukeminen peruskouluissa
Vieraskielisten oppilaiden oppimista on tuettu kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osa toimenpiteistä on kesken tai pienimuotoisia. Kielellinen tuki toteutuu eri kouluissa vaihtelevasti, koska koulujen resursseissa ja osaamisessa tuen järjestämiseen on eroja.
Lue lisää vieraskielisten oppilaiden tukemisesta peruskouluissa ›
Kirjastojen vetovoimaisuus ja lukemisen edistäminen
Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.
Lue lisää kirjastojen vetovoimaisuudesta ja lukutaidon edistämisestä ›
Suositusten vaikuttavuus
Vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista 94 prosentin kohdalla on ryhdytty toimenpiteisiin.
Lue lisää vuoden 2021 arviointikertomuksen suositusten vaikuttavuudesta ›
Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima varhaiskasvatuksessa
Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta varhaiskasvatuksessa ›
Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.
Lue lisää toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä ›
Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa
Yläkouluissa on lisätty tukea etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta tuen kohdistamiseksi tarvitaan jatkossa lisää luotettavaa tietoa.
Lue lisää etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamisesta yläkouluissa ›
Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa
Opiskelijoiden ohjausta ja opintojen läpäisyä on kehitetty monipuolisesti, mutta henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella opiskelijoille ei ole ohjausta riittävästi tarjolla.
Lue lisää opiskelijoiden ohjauksesta ammatillisessa koulutuksessa ›
Positiivisen diskriminaation (PD) määrärahojen vaikutukset peruskouluissa
Positiivisen diskriminaation (PD) rahoituksella on tasoitettu kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja tavoitteen mukaisesti. Määrärahaa pidetään tärkeänä ja sen jakoperusteita oikeansuuntaisina.
Lue lisää PD-määrärahojen arvioinnista ›
Ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutuminen hankinnoissa
Helsingin kaupungin hankinnoissa ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan kaupunginvaltuuston vuonna 2012 asettamia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Vaikka useissa ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa ympäristökriteereitä on asetettu aiemminkin, laajemmin kehittämistä on alettu tehdä vasta viime vuosina Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman myötä.
Lue lisää ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteutumisesta hankinnoissa ›
Perusopetuksen yhteisöllinen oppilashuolto
Ennaltaehkäisevää yhteisöllistä oppilashuoltoa on edistetty oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, mutta oppilaiden oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ei toteutunut lain mukaisessa määräajassa.
Lue lisää yhteisöllisen oppilashuollon arvioinnista ›
Mukana-ohjelma ja Me-koulukehittäminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi peruskouluissa
Lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdyistä toimenpiteistä on hyviä kokemuksia, mutta vaikutusten pysyvyys on epävarmaa.
Lue lisää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteistä ›
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen
Nuorten vaikuttamiseen ja osallistumiseen kasvamista voidaan parhaiten tukea kouluissa. Tämä vaatii kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyön tiivistämistä.
Lue lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksien arvioinnista ›
Tilankäytön tehostamisen vaikutukset
Tilankäytön tehostamisesta ja siihen tähtäävien toimintatapojen uudistamisesta on saatu vaihtelevia tuloksia kaupungin eri palveluissa. Asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten ottaminen huomioon on kuitenkin havaittu tärkeäksi tilauudistuksissa.
Lue lisää tilankäytön tehostamisen vaikutuksista ›
Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen
Kaupunkistrategiassa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, mutta henkilöstövaje voi heikentää tavoitteiden toteutumista jatkossa.
Lue lisää varhaiskasvatuksen arvioinnista ›
Lapsiperheiden kotouttaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla
Lapsiperheiden kotouttamista on edistetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, mutta toimialan on lisättävä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämistä kotouttamisessa.
Lue lisää lapsiperheiden kotouttamisesta ›
Digitalisaation toteutuminen perusopetuksessa
Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.
Lue lisää digitalisaation toteutumisesta perusopetuksessa ›
Kaupunginkanslian, pormestarin ja apulaispormestareiden toimialoille antama ohjaus
Uuden johtamisjärjestelmän ja toimialamallin myötä kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut. Ohjauksesta on kuitenkin samalla tullut hajanaisempaa, ja on syntynyt epäselvyyttä siitä, kuka ohjaa mitäkin asiaa.
Lue lisää johtamisjärjestelmäuudistuksen arvioinnista ›
Perusopetuksen alueellinen tasa-arvoisuus
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii alueellisesti tasa-arvoiseen perusopetukseen. Alueellisia eroja syntyy muun muassa suomi toisena kielenä eli S2-oppilaiden painottuessa idän ja koillisen alueille.
Lue lisää perusopetuksen alueellisesta tasa-arvoisuudesta ›
Tasavertaiset opiskelumahdollisuudet kaupungin lukioissa
Lukioiden väliset erot ovat melko suuria. Lukiolaisten tasavertaisia oppimismahdollisuuksia on kuitenkin parannettu.
Lue lisää tasavertaisista opiskelumahdollisuuksista lukioissa ›
Ostopalvelujen laatu ja sopimusten hallinta
Kilpailutettujen tukipalvelujen laatu pystyttiin useimmiten turvaamaan laadunvalvonnan ja sopimuksen seurannan avulla, vaikka puutteitakin esiintyi.
Lue lisää ostopalvelujen laadusta ›
Hankintojen ohjaus
Hankintoja tekevien perehdytykseen ja jatkuvaan koulutukseen sekä työnjaon ja ohjeistuksen selkeyttämiseen on tarvetta.
Lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa
Kaupunki on parantanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Harrastusten hinta ja tietämättömyys mahdollisuuksista voivat olla harrastamisen esteenä.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmää on systematisoitu.
Oppisopimuskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
Oppisopimuskoulutusta on kehitetty nuorille ja maahanmuuttajille paremmin sopivaksi. Oppisopimusten määrä ei ole kasvanut tavoitellusti.
Terveyden edistäminen Sutjakka Stadi -toimenpideohjelman avulla
Toimenpideohjelman toimenpiteitä on toteutettu, mutta ylipainoisten määrä kasvaa.
KaupunginkansliaTaloushallintopalveluliikelaitosKulttuurin ja vapaa-ajan toimialaTyöterveysliikelaitosPalvelukeskusliikelaitosRakentamispalveluliikelaitos StaraKaupunkiympäristön toimiala
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
PelastuslaitosSosiaali- ja terveystoimiala 2022 astiSosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala