Koronapandemian aikana jalkautuvasta työstä tuli osa perusnuorisotyötä. Nuorisotyöyksiköiden resursseilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan lisääntyneisiin tehtäviin ja tarpeisiin. Henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut.

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotossa epäonnistuttiin usealla eri osa-alueella. Puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä. Käyttöönottoon ja erityisesti muutoksen johtamiseen ei panostettu riittävästi.

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.

Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.

Tilankäytön tehostamisesta ja siihen tähtäävien toimintatapojen uudistamisesta on saatu vaihtelevia tuloksia kaupungin eri palveluissa. Asiakkaiden ja henkilöstön näkemysten ottaminen huomioon on kuitenkin havaittu tärkeäksi tilauudistuksissa.

Kaupunki pyrkii yhdenmukaiseen ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Henkilöstötietojärjestelmät eivät tue palkitsemisen seurantaa.

Henkilöstön työhyvinvointi on pääosin parantunut. Kannustimien luominen osatyökykyisten työllistämiseksi parantaisi sairauspoissaolojen hallintaa.

Työnohjaus koetaan vaikuttavana, mutta sitä ei ole riittävästi tarjolla.

Käytännössä palkkaeroja sukupuolten välille luovat tehtävä- ja henkilökohtaiset lisät, tulos- ja kertapalkkiot, perhevapaiden käyttö ja muut poissaolot, osa-aikatyö sekä hakeutuminen esimies- ja johtotehtäviin.