Toimenpiteet valtuutettujen aloitteiden ja toivomusponsien johdosta

Artikkelin kuvituskuva

Tämän artikkelin lukeminen kestää noin 2 minuuttia

Tavoite

Tavoitteena oli arvioida, ovatko valtuutettujen vuosina 2011 ja 2012 tekemät aloitteet ja toivomusponnet johtaneet toimenpiteisiin. Arviointi suoritettiin selvittämällä otantana, onko toimittu valtuuston työjärjestyksessä esitettyjen menettelyjen ja määräaikojen mukaisesti ja ovatko kaupunginhallitus ja hallintokunnat ryhtyneet aloitteen tai toivomusponnen mukaisiin toimenpiteisiin. Arviointi perustui kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätösasiakirjoihin ja kaupunginkansliasta muun muassa haastattelulla saatuihin tietoihin.

Johtopäätökset

Arvioinnin perustella voidaan todeta, että valtuutettujen mahdollisuutta tehdä aloitteita ja toivomusponsia ei voida pitää kovin merkittävänä tapana vaikuttaa kaupungin toimintaan. Otantaan valikoituneista aloitteista ainoastaan joka neljäs johti selvitysten perusteella aloitteen suuntaisiin käytännön toimenpiteisiin. Ponsien kohdalla tilanne oli vielä huonompi. Joidenkin selvitysten ja niihin annettujen lausuntojen perusteella oli osin vaikea päätellä, johtaako aloite tai ponsi konkreettisiin toimenpiteisiin vai ei.

Hallinnollisen menettelyn kohdalla tilanne on parempi, sillä kaupunginhallitus on pääosin kyennyt noudattamaan valtuuston työjärjestyksessä asetettuja määräaikoja antaessaan selvityksensä aloitteista ja toivomusponsista. Selvitystensä tueksi kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoja, joista aiheutuu merkittävä toimielinten päätöksentekoon ja sen valmisteluun liittyvä velvoite. Tällä velvoitteella on luonnollisesti vaikutusta aloitteiden ja toivomusponsien käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin. Valtuuston työjärjestyksessä ei ole määritelty määräaikaa sellaisten aloitteiden käsittelylle, jotka valtuusto on palauttanut kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.

Aloitteiden ja toivomusponsien merkittävyyteen vaikuttaa osaltaan aloitteiden ja toivomusponsien sisältö sekä kaupungin laaja toimiala, jolloin valtuutetuilla ei välttämättä ole tietoa jo valmistelussa olevista selvityksistä, suunnitelmista ja toimenpiteistä. Aloitteiden vaikuttavuutta voitaisiin pyrkiä parantamaan ottamalla käyttöön niin sanotut ryhmäaloitteet, joissa valtuuston käsittelyyn meneviltä aloitteilta edellytettäisiin tietty määrä kannatusta. Menettely todennäköisesti vähentäisi aloitteiden määrä, mikä alentaisi niiden käsittelystä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

Lautakunta toteaa, että
  • aloitteiden vaikuttavuutta tulee pyrkiä parantamaan ottamalla käyttöön niin sanotut ryhmäaloitteet.
  • kaupunginhallituksen tulee kattavammin ottaa huomioon valtuustoaloitteissa ja toivomusponsissa ehdotetut toimenpiteet.
  • valtuuston työjärjestystä tulee muuttaa siten, että valtuuston kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi palauttaman aloitteen käsittelylle asetetaan määräaika.

Oliko tämän artikkelin sisältö sinulle hyödyllinen?

Lisää uusi kommentti

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.