Etusivu

Lapsiperheiden sosiaaliohjaus

Kaupunkistrategian mukaan perheitä tuetaan monialaisesti, ja varhaiseen ja laaja-alaiseen tukeen suunnataan voimavaroja. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen saatavuutta on parannettu ja palvelua on laajennettu ja kehitetty. Kuitenkin odotusaika palveluun on kasvanut, ja osaavan henkilöstön saatavuus on heikentynyt.
Lue lisää lapsiperheiden sosiaaliohjauksesta ›

Konsernille asetetut tavoitteet

Tytäryhteisöille asetetaan tavoitteita omistajastrategioissa. Tavoitteiden toteutumista on kuitenkin vaikeaa arvioida tavoitteiden epämääräisen asettamisen vuoksi.
Lue lisää konsernille asetetuista tavoitteista ›

Kaupungin talous

Vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menot ja tulot eivät enää ole osa kaupungin itse rahoittamaa taloutta. Rakenneuudistus ei juurikaan vaikuttanut Helsingin kaupungin talouden tilaan tunnusluvuilla mitattuna.
Lue lisää kaupungin taloudesta ›

Vieraskielisten oppilaiden tukeminen peruskouluissa

Vieraskielisten oppilaiden oppimista on tuettu kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa, mutta osa toimenpiteistä on kesken tai pienimuotoisia. Kielellinen tuki toteutuu eri kouluissa vaihtelevasti, koska koulujen resursseissa ja osaamisessa tuen järjestämiseen on eroja.
Lue lisää vieraskielisten oppilaiden tukemisesta peruskouluissa ›

Hiilineutraali Satama -tavoitteen toteutuminen

Helsingin Sataman aluspäästöjen päästövähennystavoite saavutetaan melko varmasti vuonna 2030. Raskaan liikenteen ja työkoneiden päästöt eivät ole vielä merkittävästi vähentyneet.
Lue lisää Sataman hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisesta ›

Kirjastojen vetovoimaisuus ja lukemisen edistäminen

Kävijät ovat löytäneet takaisin kirjastoihin koronapandemian jälkeen vuonna 2023, sillä kirjastokäyntien määrä on kasvanut vuosiin 2020–2022 verrattuna. Alakoululaisten kirjastovierailut toteutuvat kattavasti, mutta yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat tavoitetaan heikommin.
Lue lisää kirjastojen vetovoimaisuudesta ja lukutaidon edistämisestä ›

Kulttuuriavustusten kehittäminen

Kulttuuriavustuksia on osittain kehitetty kaupunkistrategian ja kulttuuripalvelukoko-naisuuden palvelustrategian mukaisesti, mutta uusien toimijoiden tai taiteenlajien nousemista avustusten piiriin ei ole ollut mahdollista seurata.
Lue lisää kulttuuriavustusten kehittämisestä ›

Nuorisotyön vahvistaminen

Koronapandemian aikana jalkautuvasta työstä tuli osa perusnuorisotyötä. Nuorisotyöyksiköiden resursseilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan lisääntyneisiin tehtäviin ja tarpeisiin. Henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut.
Lue lisää nuorisotyön vahvistaminen -arvioinnista ›

Kaupunkiuudistuksen eteneminen

Kaupunkiuudistus on vasta alussa, ja toistaiseksi alueilla on toteutettu melko pieniä toimenpiteitä. Kaupunkiuudistuksen tavoitteita on kuitenkin pyritty edistämään.
Lue lisää kaupunkiuudistuksen etenemisestä ›

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi on varautunut häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin pääosin asianmukaisella tavalla, mutta havaintojen perusteella kehitystyötä tulee tehdä tulevaisuudessakin.
Lue lisää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ›

Kävely- ja pyöräväylien talvikunnossapito

Talvipyöräilyyn tyytyväisten osuutta ei ole saatu kasvatettua. Kävelyväylien talviolosuhteiden parantamisen toimenpiteet ovat vasta alkamassa. Talvikunnossapidon huomioiminen jo maankäytön ratkaisuissa mahdollistaisi toimivamman lumen käsittelyn.
Lue lisää kävely- ja pyöräväylien talvikunnossapidosta ›

Huumekuolemien ehkäiseminen päihdepalveluissa

Kaupungin päihdepalveluissa on helpotettu huumeriippuvuudesta kärsivien hoitoon pääsyä useilla uudistuksilla, jotka ovat parantaneet opioidikorvaushoitoon ja vieroitushoitoon pääsyä. Uudistusten vaikutuksia muihin päihdepalveluihin pääsyyn ei voitu arvioida, koska uudistuksista on kulunut vain vähän aikaa ja vertailukelpoista tilastotietoa puuttui. Huumeriippuvuudesta kärsivien palveluilla voidaan myös vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta, mutta tiloista on puutetta.
Lue lisää huumekuolemien ehkäisystä päihdepalveluissa ›

Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Sitovista toiminnan tavoitteista toteutui 42 prosenttia. Tavoitteiden toteutumista kuvaavista mittareista toteutui 58 prosenttia. Koronapandemia vaikutti vielä varsinkin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tavoitteiden toteutumiseen.
Lue lisää vuoden 2022 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ›

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotto

Henkilöstö- ja palkkahallintojärjestelmä Sarastian käyttöönotossa epäonnistuttiin usealla eri osa-alueella. Puutteita oli johtamisessa, toimintamalleissa, osaamisessa ja järjestelmän suorituskyvyssä. Käyttöönottoon ja erityisesti muutoksen johtamiseen ei panostettu riittävästi.
Lue lisää Sarastian käyttöönotosta ›

Konsernille asetetut tavoitteet

Kaupunginvaltuusto ei ole enää vuoden 2022 talousarviosta lähtien asettanut tavoitteita kaupunkikonsernin tytäryhteisöille. Käytännössä päätösvalta tavoitteiden asettamisesta on delegoitu kaupunginhallitukselle 1.3.2023 hyväksytyssä konserniohjeessa. Tarkastuslautakunta katsoo, että ainakin merkittävimmillä tytäryhteisöillä tulisi olla kaupunginvaltuustolle raportoitavia tavoitteita.
Lue lisää konsernin tavoitteiden asettamisesta ›

Kaupungin talous

Kaupungin talous oli vakaalla pohjalla, vaikka lainakanta kasvoi hieman. Vuoden 2023 alusta toteutunut sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen valtion rahoitettavaksi muuttaa rahoituspohjaa merkittävästi.
Lue lisää taloudesta ›

Rakennusomaisuuden tehokas käyttö

Kaupunki on kehittänyt rakennusomaisuuden hallinta- ja luopumisprosesseja sekä omistamisperiaatteita, mutta tällä hetkellä ne eivät vielä täysin tue strategisia tavoitteita ja palvelutarpeita. Tiloista luopumisen prosessia on kehitetty vastikään, joten vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäväksi.
Lue lisää rakennusomaisuuden hallinnasta ›

Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima seniorikeskuksissa

Seniorikeskukset ovat pyrkineet parantamaan henkilöstön työhyvinvointia sekä pito- ja vetovoimaa, mutta mittareiden perusteella kehitystyötä riittää vielä tulevaisuudessakin.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta seniorikeskuksissa ›

Henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima varhaiskasvatuksessa

Kaupunkistrategian mukaan varhaiskasvatuksessa tulee parantaa työoloja ja henkilöstön saatavuutta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt paljon toimenpiteitä, mutta henkilöstön työhyvinvointi sekä pito- ja vetovoima ovat heikentyneet vaikean henkilöstöpulan takia.
Lue lisää henkilöstön työhyvinvoinnista ja pito- ja vetovoimasta varhaiskasvatuksessa ›

Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on tehty paljon toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Opiskeluhuollon psykologin palveluihin ei kuitenkaan pääse helposti, ja jatkohoitoon on jonoa.
Lue lisää toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä ›

Aikuisten pääsy varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin

Kaupunki on pyrkinyt parantamaan aikuisten pääsyä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaa ja avaamalla lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalvelun Miepin toimipisteitä. Koulutusten myötä käyttöön otettujen uusien työvälineiden vaikutus ei vielä ole näkynyt asiakkaille nopeampana hoitoon pääsynä.
Lue lisää aikuisten pääsystä varhaisen vaiheen mielenterveyspalveluihin ›

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut lapsiperheiden tukena

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa pyritään huomioimaan perheiden yksilölliset tarpeet. Perheet eivät kuitenkaan aina saa erityistä tukea riittävän nopeasti, ja hoidon jatkuvuudessa on parannettavaa.
Lue lisää neuvolapalveluista ›

Omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut perhe- ja sosiaalipalveluissa

Omaishoitajien vapaiden ajaksi tarjolla oleva alle 65-vuotiaiden tilapäishoito ei aina vastaa eri asiakasryhmien tarpeita. Tilapäishoitopaikkoja ei ole riittävästi kaikille asiakasryhmille.
Lue lisää omaishoitajien jaksamista tukevista palveluista ›

Asuinalueiden kaavoituksen vaikutus viheralueisiin

Asuinalueiden kaavoituksessa on pyritty säilyttämään viheralueita ja arvokkaita luontokohteita. Asumista on kuitenkin osoitettu viheralueille, koska kaavoituksessa toteutetaan myös asuntotuotantoa koskevia tavoitteita.
Lue lisää asuinalueiden kaavoituksen vaikutuksista viheralueisiin ›

Kaupunkilaisten osallisuus asemakaavoituksessa

Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet asemakaavoitukseen ovat laajemmat kuin lainsäädäntö edellyttäisi. Vähemmän aktiivisia ryhmiä aktivoidaan tarvittaessa.
Lue lisää kaupunkilaisten osallisuudesta asemakaavoituksessa ›

Turvallisuus kaupungin eri osissa

Nuorten rikokset ovat pysyneet määrällisesti melko samalla tasolla viime vuosien aikana. Nuorten tekemät henkilöihin kohdistuvat vakavat rikokset ovat kuitenkin kasvussa. Toisaalta häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa koskevissa poliisin hälytystehtävissä on ollut selkeää laskua.
Lue lisää turvallisuudesta kaupungin eri osissa ›

Kestävien liikennemuotojen edistäminen

Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuus ei ole kasvanut. Kävelyn edistäminen on vielä hyvin alkuvaiheessa ja toimii niukoilla resursseilla.
Lue lisää kestävien liikennemuotojen edistämisestä ›

Autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittaminen Helsingin keskustassa

Kaupunki on toteuttanut lukuisia kaupunkistrategiaan ja eri ohjelmiin kirjattuja kävelyn, autoilun ja logistiikan sujuvoittamiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta merkittäviä vaikutuksia ei vielä ole havaittavissa.
Lue lisää autoilun, kävelyn ja logistiikan sujuvoittamisesta Helsingin keskustassa ›