Helsingin digitaalisten asiointipalvelujen laatu on pääosin hyvä, kun sitä verrataan valtakunnalliseen digitaalisten asiointipalvelujen laatukriteeristöön. Palvelujen löydettävyydessä ja sujuvuudessa on kuitenkin kehitettävää.

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovat laadukkaita, mutta kaikki kuntalaiset eivät pysty käyttämään niitä. Siksi perinteisten palvelukanavien käyttö tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin.

Perusopetuksessa on käytössä riittävät ja toimivat digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet, mutta niitä tulee kehittää ja uusia. Opettajien digitaaliset ja pedagogiset taidot eivät ole parantuneet suunnitellusti, ja riittävä seurantatieto oppilaiden osaamisen kehittymisestä puuttuu.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvontaa voidaan pitää tyydyttävänä kaupungin omassa tuotannossa ja riittävänä ostopalveluissa.

Helsingin kaupungin suun terveydenhuolto on laadukasta, mutta hoitoon pääsy on ollut vaikeaa erityisesti yhteydensaannin ongelmien ja kiireettömien aikojen puutteen vuoksi.

Perhekeskusmalli on lisännyt eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tavoitteiden mukaisesti. Perhekeskustyö on vasta alussa useilla Helsingin alueilla ja kehittämistarpeita on edelleen.

Kaikkia kaupungin suuria liikennehankkeita ei ole toteutettu siten, että niillä olisi mahdollisuus pysyä alkuperäisessä kustannusarviossa tai aikataulussa.

Kaupunki ei kykene riittävästi valvomaan suurta määrää työmaita eikä epäkohtien ilmetessä puuttumaan toimintaan riittävän tehokkaasti. Katutyömaahaittojen arviointia tekevät suuret ammattirakentajat, mutta ne vastaavat vain noin puolesta kaivutyömaista kaupungin alueella.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2016 antamien suositusten mukaisiin toimenpiteisiin on pääosin ryhdytty.